Leikkaa, liimaa, pihise ja puhise (kirjallisuuspihahdus)

Elämä on laiffia

Palasin sorvin ääreen. 

Ajatus siitä oli poltellut takaraivolla päiviä...viikkoja. Osa minua odotti sitä innolla ja se toinen osa, joka karsastaa editointia, vartoi vähemmän.

Mutta kerran se vain kirpaisee. Ja nyt hengitän vapaammin ja ilman takaraivoa polttavaa pitäisi-tehdä-jotain-morkkista. 

Kiltisti raakatekstin palaset punoutuivat yhdeksi nätiksi pötköksi, jonka parissa tulen viettämään kesän luppohetket enemmän ja vähemmän hurmoksessa. Ehkä enemmän editointia ja vähemmän rosé-viiniä. Tai toisin päin. 

Tai jotain.

Mutta kesä ja kärpäset ja editointia....