Kun ei hetkeen satanut |
Kesästä ei Normandiassa ole toistaiseksi nähty kuin pieniä vilauksia. Eipä tuo ole haitannut. Työviikot soljuvat nopeammin, kun ulkona on surkea ilma. Myös kirjoitushommat etenevät viikonloppuisin, koska ei tarvitse mönkiä pihalla puutarhaa huoltamassa.
Tänään vietetään vuoden pisintä päivää ja sen kunniaksi otin eilen kuvan Normandian pimenevästä illasta. Lähden pian ihmettelemään Pohjolan yötöntä yötä. Kuuntelemaan laineiden liplatusta ja ihailemaan herkkää suvea. Toivotan näin ollen hyvää Juhannusta, kesää ja lomaa itse kullekin. Olkaa kilttejä, joogatkaa, juokaa teetä, lukekaa kirjoja, juoskaa, jumpatkaa, kerätkää voimia, tehkää ei mitään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti