Kesäluettua: The forgotten ones, Laura Howard (2013)

Kirjailijan blogi

The Danaan Trilogy, 1. osa
Kustantaja: Finding Bliss Publishing
sivumäärä: 197

'Oeh Voeh', puhahdin tämän luettuani. Ei siksi, että kirja olisi jollain tavoin tuntunut huonolta, tylsältä, epäviihdyttävältä tahi huonosti kirjoitetulta... Nääh, katsokaas: olin lukenut jotain mitä minun ei olisi pitänyt lukeman. Laura Howardin esikoinen ja kokonaiseksi trilogiaksi lähitulevaisuudessa paisuva tarina on kaiketi kohdistettu teineille. Ja minun sisäinen teinini ei pitänyt.

Kerronpa mistä on kyse. Takakansi sai minut tilaamaan, koska pyrin lukemaan fantasiaa ihan henkilökohtaisista syistä, mistäpä muista.

"Allison O'Malley's plan is to go to grad school so she can get a good job and take care of her schizophrenic mother. She has carefully closed herself off from everything else, including a relationship with Ethan, who she's been in love with for as long as she can remember.

What is definitely not part of the plan is the return of her long-lost father, who claims he can bring Allison's mother back from the dark place her mind has gone. Allison doesn't trust her father, so why would she believe his stories about a long forgotten Irish people, the Tuatha de Danaan? But truths have a way of revealing themselves. Secrets will eventually surface. And Allison must learn to set aside her plan and work with her father if there is even a small chance it could restore her mother's sanity."

Periaatteessa minun olisi pitänyt viihtyä kirjan parissa, koska nuorille aikuisille tarkoitettu viihdekirjallisuus on suorastaan tarkoitettu minulle. Luen toki muutakin, olkaat iisisti.

Mutta vastatkaahan seuraavaan ennen kuin teemme mitään muuta.

Mikä tulee mieleen seuraavista henkilöhahmon ominaisuuksista:

- huikaisevan kaunis tai komea ulkomuodoltaan
- ei vanhene
- liikkuu sikanopeasti
- joko tosi tyly tavallisia ihmispoloja kohtaan tai sitten jotenkin pyrkii heitä suojelemaan
- toisinaan imee ilkeyksissään ihmisparalta veret (tai jotenkin ne poistaa ihmisparan verenkierrosta???)?

(hissimusiikkia)

Oikein, jos ajattelit pariisitarta, mutta vampyyri käy myös. Tosin The forgotten ones'in kummalliset hiipparit eivät ole vampyyrejä vaan vielä mystisempiä olentoja Irlannista. Laura Howard sekoittaa nuorisofantasiaa kansansatuun. Ideana ihan hyvä, mutta se toteutus. Tämä ei kyllä ollut minun juttuni nämä oudon viehkot sankarit ja heidän vielä ihmeellisempi maailmansa. Sääli. Tír na nÓg on mystinen legenda, joka on kirvoittanut mm. aivan ihanan In to the west elokuvan.  

Ilmeisesti Laura Howard on saanut vaikutteita eräästä vampyyri-kirjasarjasta ja ei siinä sinällään mitään pahaa ole. Kaikki saavat vaikutteensa jostain, mutta The forgotten ones ei mykistänyt minua omaperäisyydellään, johon periaatteessa olisi ollut ainekset, mutta joita kirjailija ei ole osannut hyödyntää. Ja minä en sellaista ymmärrä. Ellei sitten kyseessä ole raha ja sen perässä juokseminen. Jos mitään muuta kelpuutettavaa syytä tehdä jotain tyhmää ei löydy, niin aika usein markkinavoimat ovat kaiken takana. Mikä on myynyt kerran, voi myydä toistekin.

Minun tekevi mieleni kuvainnollisesti paukauttaa tällä läpykällä Laura Howardin kuvainnollista takamusta. Valitettavasti hän sitä tuskin edes tuntisi, koska kirja ei ole paksu. Sen sijaan juuri nyt yöpöytää tutisuttaa 900 sivuinen tiiliskivi ja en vielä tiedä saako S.King satikutia vai ei.