Normandian suuret - osa 1

Normandia on kautta aikojen tuottanut omenoiden lisäksi kirjailijoita. Johtuneeko pitkistä, kylmistä ja kosteista talvista. Esittelen tässä heistä ensimmäisen.

Guy de Maupassant (1850 - 1893)



Je suis entré dans la littérature comme un météore, j’en sortirai comme un coup de foudre."

Tämä mies eli niin kuin kuoli - hurjasti. Hän sairastui 27 vuotiaana syfilikseen, joka vei miehen hautaan vain 16 vuotta myöhemmin. Vaikka sairaus pilasi suuren osan hänen elämästään, ei se estänyt häntä olemasta siitä ylpeä "J'ai la vérole ! enfin la vraie !! (…) Et j'en suis fier morbleu et je méprise par-dessus tous les bourgeois." Tämä heppu vaikuttaisi aika surkealta tapaukselta, ellei hän olisi yksi Ranskan historian kuuluisimmista kirjailijoista.

Mitä hän sitten sai lyhyessä elämässään aikaan: 6 romaania ja sadoittain novelleja. Guy'stä ei tullut kirjailijaa sattumalta. Hän oli rikkaan perheen rillutteleva hunsvotti, jonka oma isä joutui pelastamaan vapaaehtoisarmeijasta maksamalla pojalleen sijaisen. Guy hyötyi myös suhteista. Hänen äitinsä tunsi hyvin erään tietyn lääkärin perheineen ja itse Gustave Flaubert otti pikku-Guy'n siipensä suojiin pojan hurjina Pariisin vuosina. Varttuessaan Guy löysi oman äänensä (inho)realismista ja maalaili hyvin todentuntuisia henkilöhahmoja täynnä viheliäisiä huonoja puolia. Yksi näistä Bel Ami'n Georges Duroy, joka keinoja kaihtamatta nousi pintaliitäjien huipulle lähinnä rakastajatariensa ansiosta (ja heitä hyväksi käyttäen). Miehen muut romaanit ovat: Une vie, Pierre et Jean, Mont-Oriol, Notre cœur, ja Fort comme la mort. Novelleista suosittelen La Parure, jonka voit lukea täällä.

Monsieur de Maupassant rakennutti Etretat'iin talon, joka sai nimekseen "La Guillette". Hän järjesti siellä juhlia kirjailijakamujensa kanssa ja sai aikaan muutaman liuskan tekstiäkin. Talo on yhä paikoillaan, mutta se myytiin yksityishenkilölle vuonna 2010, vaikka eri instansseilla oli ollut puhetta tehdä talosta museo. Rahat eivät valitettavasti siihen riittäneet. Ehkä yksi kirjailijatalo per pieni kaupunki on tarpeeksi. Tai sitten jokin seudun linnoista kaipasi kunnostusta vielä kipeämmin.

Seuraavassa osassa esittelen ao. kuvan herran.


Kukas?

Lähteenä käytin hyvin omaperäisesti Wikipediaa