Studiossa istui neljä mieskirjailijaa, yksi naiskirjailija, yksi juontaja ja hipihiljaa taustalla rekvisiittana jökötti yleisökin. En tunnista kirjailijoita edes nimeltä, vaikka luultavammin he kuuluvat ranskalaiseen yleissivistykseen. Moukka mikä moukka.
Kuuntelen kirjaesittelyt, joita jokainen kirjailija kommentoi vuorollaan (markkinointia) ja hymähtelen heidän vastauksilleen, kun juontaja yrittää kysyä jotain kinkkistä.
"Miksi neuvotte oppaassaanne kirjailijuudesta haaveilevia kopioimaan jo valmiita teoksia?" Ovelasti hymyilevä kirjailijaherra vastaa, ettei hän suinkaan sellaista neuvo, mutta että joskus huonosti kerrotuista tarinoista voi kirjoittaa parempia tai tehdä vanhasta uutta jne. Mielenkiintoista - haluaisin kuulla esimerkkejä!
Ainut naiskirjailija on nuori ja kaunis. 23:sta keväästään huolimatta hän on jo julkaissut useamman tieteisromaanin. Hän vastaa juontajan kysymyksiin tuijotuksella, joka kestää kolme kylmää sekuntia ennen kuin hänen suustaan suoltuu vulkanuslaisen robootin logiikalla analysoitu ja kaikesta turhasta riisuttu vastaus. Hänen tuorein teoksensa käsittelee maailmaa, jossa kaikki kirjat välittävät vain tunteita lukijoilleen kertomatta minkäänlaista tarinaa. Ne ovat kirjoja ilman ideaa. Jostain varsinaisesti kertovat kirjat ovat kiellettyjä. Päättelen hänen olemuksestaan, sanoistaan ja mielipiteistään, että nykykirjallisuudessa on hänen mielestään jotain pahasti vialla. Tai lukijoissa.
Älykäs kirjallisuus. Siinäpä hurja kombinaatio. Jos jokin kirja on "älykäs", niin voidaan olettaa, että jokin toinen on "älytön". Studion (kyborgi)kirjailijatar asettaa oman kirjallisuutensa näin pelkkää tunnetta välittävän hömpän yläpuolelle. Hän tuo "älykkäässä" teoksessaan esille "älyttömän" kirjallisuuden vaarallisuuden, se vaarantaa massalla ja voimalla kaiken heikon, hauraan ja yläpuolisen. Tai jotain sinne päin. Vastakkainasettelu on asia erikseen, mutta väittää viihdekirjallisuuden vaarantavan "oikean" kirjallisuuden aseman, on aika pitkältä haettu idea, romaanin arvoinen ehkä, silti.
TV tyhmistää. Tunnenkin kirjallisuusohjelman imeneen kullanarvoisia ideoita hiusteni alta samalla istuttaen sinne rikkaruohojen lailla leviäviä aatteen poikasia. TV pitäisi kieltää.
Mielestäni (tämä on vain mielipide) lukeva ihminen on enemmän ihminen kuin ihminen, joka ei koskaan lue mitään. Pääasia että lukee, sama se mitä.
- - - - - - -
(kuvat Houlgatesta)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti