(noin) 10 kirjakysymystä-haaste

Stazzyltä tuli kysymyksiä.

1. Luettiinko sinulle lapsena? Jos, niin mitä?


No, minulle ei luettu sanomalehteä tai Anttilan esitettä lapsena, vaan lastenkirjoja. Sellaisia ihan tavallisia lapsille tarkoitettuja kirjoja, kuvilla tai ilman. Ihan pienenä etsin pupua, tonttua ja siiltä. Vähän myöhemmin naurettiin Koiramäen tarinoille, jännitettiin Kaislikossa suhisee -tyylisiä eläinsatuja ja jossain vaiheessa aloin lukemaan itse heppakirjoja.


2. Mitä luet/lukisit nyt omille lapsillesi?


Varhaisteini lukee itse, mutta joskus vielä kömmin viereen ja luemme yhdessä jotain seikkailua. Juuri siivosin pojan kirjahyllystä pahvilaatikkoon vauvamaiset kirjat ja mietin mitä uutta voisi hankkia. Ranskalaiset koululaiset lukevat melkoiset määrät lasten fiktiota, mutta yleiskirjasivistyksen kannalta pian voisin tyrkätä muskettisoturit ym. klassikkoseikkailut kersan kätösiin.


3. Kehen romaanihenkilöön rakastuit nuorena niin, että olisit toivonut hänen olevan olemassa?


Teininä luin paljon heppakirjoja ja halusin omakseni kaikki kirjojen hevoset.


4. Suosittele historiallista kirjaa, joka opetti sinulle jotakin.


Voi, näitä on paljon. Historiallisista romaaneista olen oppinut enemmän kuin lukion historian tunneilla. Sinuhe Egyptiläisen sysäämänä ryhdyin hieroglyyfejä opiskelemaan ja tavasin niitä kuin Indiana Jones Karnakin temppelissä. Untinen-Auelin Maan lapset -sarja opetti naisasiaa, vaikka puitteet olivatkin hieman kiviset ja soraset. Viimeisiä ahaa-kirjoja olivat Raatikaisen Kristallikuningas (1600-luvun mittelöt) ja Chantal Thomasin Les Adieux à la reine (Versaillesin hovin viimeiset päivät ennen vallankumousta).


5. Oletko koskaan saanut outoja katseita nauraessasi kirjalle ääneen julkisella paikalla? Mikä kirja se oli?


Ehkä, mutta eniten tuijotetaan, kun en osaa olla opettamatta kantaväestölle sivistynyttä liikennekäytöstä tai uimahallissa oikeaa uintisuuntaa. Sen sijaan olen saattanut joskus nyyhkiä jonkun liian ihanan dramaattisen loppuhuipennuksen johdosta ja lentokoneessa se on oikeasti aika noloa, kun siinä istutaan melkein päällekkäin naapurin kanssa. En muista mikä kirja se oli, koska se oli niin noloa että koko teos pyyhkiytyi saman tien kartalta.


6. Oletko ottanut matkalle mukaan kohteeseen sopivan kirjan (poisluettuna varsinaiset matkaoppaat)?


Itse asiassa en ole. Luin chicklittiä Thaimaassa, Kingiä Etelä-Ranskassa ja Road to Rouen'ia Helsingissä. Jossain on joku ratas paikoiltaan.




7. Minkä kirjan olet lukenut uudestaan ja uudestaan ja uudestaan?


En yhtään. Luen kirjan ja siirryn seuraavaan. Liikaa kirjoja, liian vähän aikaa.


8. Minkä kirjan olet lukenut hampaat irvessä loppuun vaikkei oikein olisi kiinnostanut?


Rimmisen Nenäpäivän ja hampaat irvessä oli pakko, kun itse sitä ehdotin lukupiiriin, muuten en moiseen vaivautuisi, koska: katso kohta 7.


9. Mikä on paras näkemäsi kirjasta tehty elokuvasovitus?


Näitä en taida kaikkia näkemiäni edes tietää, saatikka muistaa, mutta nyt äkkisiltään ja tuoreeltaan tulee mieleen Kathryn Stockett'in The Help, kirjana aivan mahdottoman ihana ja elokuvaksi todella hyvin sovitettu.


10. Kuvittele olevasi (kuuluisa!) kirjailija. Miten pukeutuisit kirjailijakuvaasi, siihen joka printataan takakannen sisälärpäkkeeseen?


Tämä onkin vaikea. Ei tuon kuvittelun kannalta: kaikkihan tätä asiaa miettivät nukkumaan mennessään. Sama juttu tv-haastatteluiden osalta: pitäisikö olla vakavantärkeän älykkö vai rennonhauskan lempeä? Kirjailijakuva on asia, jota kannattaa ehdottomasti ajatella jo kauan ennen kuin on täysin tuntematon esikoisensa juuri Elisa-kirjassa julkaissut kirjailija. En tiedä muista lukijoista, mutta ainakin minä mielelläni haluan tietää, miltä juuri lukemani romaanin kirjoittanut mies tai nainen (tai jotain siltä väliltä) näyttää. Miksi? Menee pyskologian puolelle, en tiedä, mutta silti haluan. Toisinaan sitä yllättyy. Mutta siis, jos minä olisin joskus jossain rinnakkaistodellisuudessa kuuluisaakin kuuluisampi ihan aito oikea kirjailija, niin pärstäkuvaa varten pukeutuisin luultavammin valkoiseen kauluspaitaan ja farkkuihin. Olisiko se jotenkin hyvä välitie? Tosin enhän minä tuota itse päättäisi vaan kustantajani palkkaama stylisti.




Haastan itse vuorostani seuraavat immeiset vastailemaan: sannabanana, Madame Kissankulma ja Tarja ja saahan haasteeseen vastata ken tahtoo.


Ja omat 10 kirjakysymystä tässä:


tjaah....(päiviä ankaraa pohtimista)


noniin:


1. Petytkö usein lukemaasi vai vastaavatko odotuksesi enimmäkseen kirjasta sanottua ja kirjoitettua?


2. Oletko kaikkikirjainen? (toisin sanoen: luetko fantasiaa?)


3. Jos vastasit edelliseen : ei, niin miksi et lue sitä jotain tiettyä tai keskityt enimmäkseen johonkin lajiin?


4. Voiko kirjallisuus muuttaa maailmaa? Hyvässä tai pahassa. (Olen usein miettinyt voisiko jonkinlainen näin täällä meillä, miksei vielä teillä -internetromaani vihdoinkin saada ranskalaiset käyttämään modernia teknologiaa?)


5. Mitä kysyisit lempikirjailijaltasi, jos saisit kysyä vain yhtä asiaa?


6. Luetko kirjailijablogeja ja mikä on mielestäsi (tai ei ole) niiden tehtävä?


7. Millainen on täydellinen juonikäänne? Esim. hissukseen sakeaksi keitetty tai täysin puskasta hyppäävä.


8. Onko kaikki jo kirjoitettu?


9. Mihin maailmankolkkaan sijoittuvan tulevaisuudessa tapahtuvan tieteistarinan haluaisit lukea? (missä on ihmiskunnan tulevaisuus?)


10. Voiko viihdekirja olla syvällinen ja korkeakirjallisuus viihdyttää?


10bis. Mitä suosittelisit kirjatoukalle seuraavaksi?