Olen tässä taas lueskellut lehtiä ja katsellut uutisia ja sen enempää kauhistumatta todennut maailman olevan mitä selvemmin tuhoon tuomittu. We are doomed.
 |
| Jouluinen Korkeasaari (ei liity aiheeseen mitenkään) |
Tv-uutisissa nuori nainen kertoo järkyttyneensä, koska vuonna 2014 joudutaan käymään aborttikeskustelua. Jotain aasinsiltaa pitkin keskustelu on tuotu Espanjasta Ranskankin maaperälle. Onhan mailla osittain saman sorttinen kulttuuriperintö.
Seuraavassa aiheessa kerrotaan kaikkea vastustavista vihan päivän marssijoista, jotka olivat suivaantuneet mm. koulutusohjelmiin ujutettuihin salaliittoteoriamaisiin pyrkimyksiin opettaa tasa-arvoa lapsille. Jos olette seuranneet uutisvälineistä näitä "Théorie du genre"-öykkäreitä, niin tiedätte että kaikki lähti liikkeelle äärioikeistolaisten agitaattoreiden tekstiviestikampanjasta, jonka tarkoiteuksena oli huijata ja manipuloida oppilaiden vanhempia. Osa vanhemmista oli seurannut viestien kehotusta ja protestina hallituksen toimille pitänyt lapsensa kotona tiettyinä tammikuun lopun päivinä.
Tietääkseni Ranskan valtiollinen koululaito on vain yksi vaihtoehto: jos sen opetusohjelma ei vanhemmille kelpaa, voi lapsen laittaa kalliiseen yksityiskouluun (yleensä katoliseen). Valtiollisissa kouluissa noudatetaan uskonnottomuuden periaatetta. Niissä ei vietetä joulujuhlia, ei lueta aamurukousta saatikka veisata virsiä. Uskonnollisten ja näkyvien tunnusmerkkien kantaminenkin taitaa olla kiellettyä niin opettajilta kuin oppilailta (erilaiset huivit, ristit, kipat ym.). Lyhyesti, Ranskassa ei sekoiteta uskontoja koulunkäyntiin.
 |
| Pinnan alla syksyn lehdet |
Nyt uskonnolliset fanaatikot huutavat oikeuttaan sanoa mielipiteensä siihen, miten heidän näkökulmastaan yleinen koululaitos yrittää aivopestä lapsia sukupuolineutraaleilla toimintatavoillaan. Ymmärsinkö nyt oikein: äärioikeistolaisia katolisia häiritsee tyttöjen ja poikien välinen tasa-arvo? Vai mitä he oikein meuhkaavat?
Lauantai-illan päätteeksi katson usein ONPC-ajankohtaisohjelman (On n'est pas couché, France2). Sitä juontaa Laurent Ruquier, joka kutsuu studioonsa vieraiksi muusikkoja, näyttelijöitä, kirjailijoita, poliitikkoja, urheilijoita ja kaikenlaisia silmäätekeviä päivän uutisissa vilahtelevia naisia ja miehiä. Heitä haastattelevat kaksi illan aiheisiin perehtynyttä älykköä (intellectuel) Laurent Ruquierin lisäksi. Usein keskustelu on yhtä päällehuutoa, josta kukaan ei ymmärrä mitään, mutta viime lauantaina sain tiedonjyväsen kaiken huudon keskeltä: äärioikeistolainen liikehdintä luo hallituksen toimille mukavan savuverhon, jonka suojassa on hieman helpompaa tuunailla uusia lakiehdotuksia.
Totta ehkä. Onhan tuo nyt kumma tosiaan, että 2014 joudutaan julkisessa keskustelussa vielä esittämään perusteluita abortille ja tasa-arvolle. Notta, eikö tässä tosiaan olisi hieman, ei tärkeämpiä, vaan vuosilukuun nähden modernimpia ongelmia ratkottaviksi: talouskriisi, veronkorotukset, työttömyys jne.
Voi että, ei näitä ehkä oltu tarkoitettukaan vakavasti otettaviksi uutisiksi. Siirtynen seuraamaan vain säätä, joka on viimeiset kolme päivää ollut aurinkoinen.
 |
| Lumeton ranta |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti