maanantai 23. toukokuuta 2016

Luettu: Luxus, Milja Kaunisto, 2016


Luxus (Purppuragiljotiini-sarjan 1. osa)
Gummerus, 2016
E-kirja, 397 sivua

"Ranska tulisi muuttumaan, totesin mielessäni, voi, kuinka se muuttuisi! Kulttuurin, luksuksen, uskonnon ja tieteen, noiden yläluokan hapatusten, saasta häviäisi. Tilalle syntyisi uusi Ranska, Rousseaun kuvailema, sellainen, jonka ihmiset ovat puhtaita ja jaloja, niin kuin ihminen on luonnontilassaan, ilman alistajaa." s. 22

Milja Kauniston uuden historiallisen romaanisarjan avausosa istuttaa lukijan Ranskan suuren vallankumoksen keskiöön, irstailevaan Pariisiin, missä aatteiden sijaan taistelevat ahneet vallasta ja köyhät leivästä. Pyövelin kisälli Isidore Boréal pelastaa kreivitär Marie-Constance de Boucardin hengen ja vie hänet turvaan kotiinsa. Näin alkaa tarina, jossa seurataan aatelisten karmeaa kohtaloa vallankumouksellisten kourissa, Pariisin ja koko Ranskan suistumista kaaokseen ja päähenkilöiden selviytymistä väkivallan ja juonitteluiden keskellä.

Luxusta lukee kieli pitkällä... siis kröhöm... suu siveässä supussa junassa hiljaa hykerrellen, hieman punastellen. Kauniston kieli on ronskia. Hän kuvailee kaikkea suurella selkeydellä niin, että lukijan mielikuvitukselle ei jätetä paljoa tilaa. Luxus on historiallinen romaani, joka tuo esille poliittisia ja yhteiskunnallisia epäkohtia 1700-luvun Ranskasta. Se porautuu erityisesti naisen asemaan kreivitär de Boucardin kautta. Toisen päähenkilön, Isidoren, rooli jää hieman epäselvemmäksi. Kaunisto on valinnut kertoa hänen tarinansa minä-kertojan muodossa, mutta sarjan ensimmäisessä osassa eniten tilaa saavat Marie-Constance ja hänen kehittymisensä avuttomasta aristokraatista, jolta on viety kaikki peruukkia myöten, luksusbordellin madameksi. Isidoren rooli selkiytynee jatko-osissa.

Itse vallankumous nousee suureen rooliin, hengittämään löyhkäävää lemuaan lukijan ylle, aina kun kirjan avaa. Se on joka puolella, siitä ei pääse eroon edes Pariisin ulkopuolelle Sancerren kreivikuntaan suuntautuvan kreivittären lyhyen matkan ajaksi. Kaunisto kuvailee historiallista Ranskaa taidolla ja viimeistä yksityiskohtaa myöten. Erityisesti kiitän häntä maalauksesta 1700-luvun Pariisista kaupunkipalatseineen, aukioineen ja kortteleineen. Hän on kirjoittanut Luxusta kauan ja se näkyy jäljestä. Kirja on yksinkertaisesti upea ylistyslaulu historialle, jonka merkkejä ja arpia maailma yhä kantaa.

Luxus on myös ajankohtainen. Sen kantavana teemana on vallankumous ja yhteiskunnan kahtiajako. Kaunisto ei esitä kysymyksiä, hän näyttää: katsokaa mitä tapahtuu, kun... Luxus ei ole viihdettä. Se ei ole romanttinen. Siinä on paljon jännitystä, mutta koska päähenkilöt jäivät tässä sarjan ensimmäisessä osassa minulle vielä hivenen etäisiksi, en oikein jaksanut välittää siitä mitä heille lopulta tapahtuu, mutta se ei vaikuttanut edes oleelliselta kaiken kurjistelun, irstailun ja poliittisen jupinan keskellä. Teos haluaa herättää ajatuksia. Sen sijaan ihastuin markiisi de Sade'en. Kaunisto on tulkinnut tätä historiallista hahmoa ja kirjailijaa (mm. Sodoman 120 päivää) mitä elähdyttävimmin.

Nautin eniten Kauniston tarkkuudesta mitä tulee 1700-lukuun. Hän kuvailee kuin kuningatar ja jakaa avokätisesti tietouttaan. Kyseessä on todellinen friikki. Tarvitaan yksi tunnistamaan toinen. Suosittelen Luxusta historiallisen romaanin ystäville ja Kauniston ronskinrehelliseen tyyliin viehättyneille. Odotan sarjan toista osaa ja toivon, että sen myötä päähenkilöt heräävät minullekin henkiin.    

"Kateelliset, hyvä kreivitär, ovat aina hirmuisimpia vallankumouksellisia. Kateus on kauhea synti, sillä se hämärtää kyvyn nähdä syntiä itsessä." s. 168


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti