tiistai 29. huhtikuuta 2014

Luettua: All That I Am, Anna Funder 2011


Sivumäärä: 396 (Kindle)
Kustantaja: Penguin
Julkaisuvuosi: 2011

Kiitos Sannabanana, Pinon päällimmäinen blogista, joka suosittelit tätä minulle. All that I am lunasti lupauksensa ja vielä enemmän.

Joskus, silloin tällöin, harvoin, lukija törmää kirjaan, joka ravistelee, paukauttaa ja puhaltaa rajuun maailmaansa, mutta joka myös kiehtoo kauneudellaan, hellii inhimillisyydellään ja lohduttaa kauneudellaan.

"In my experience, it is entirely possible to watch something happen and not to see it at all." s. 9
"But honesty is so hard. If I look too closely at the truth I might be unhinged by regret and lose hope in the world." s. 22 
"We had wanted peace, but suddenly we had power. We had no idea how to keep it." s. 51
Anna Funder on ansainnut historiallisen määrän kirjallisuuspalkintoja ja ymmärrän miksi. Hän valmisteli ja kirjoitti esikoisromaaniaan viisi vuotta, mutta omien sanojensa mukaan valmistautui koko aikuisen ikänsä teoksensa hahmojen kohtaloiden kertomiseen. All that I am ei ole hänen mukaansa historiallinen romaani, mutta en tiedä miksi muuksikaan sitä voisi nimittää. Osa teoksen henkilöhahmoista ovat oikeita historiallisia henkilöitä ja tapahtumat seuraavat suureksi osaksi historian todellisia tapahtumia. Anna Funder on toki luonut henkilöhahmojensa välille jännitteitä, mutta ne olisivat voineet olla totta, ehkä olivatkin. Minua todellisuuden romantisointi ei haittaa. Se tekee dokumentin ja fiktion rajan häilyväksi, mutta helpommin luettavaksi ja lisää osaltaan historian ymmärrystä. Heikotpa olivat kouluhistorian tunneilta unohtuneet tietoni tämän romaanin aikakauden Saksasta, josta päällimmäisinä vilkkuivat tietenkin vain kuvat Hitleristä ja hänen perässään marssineesta sotaa vaativasta kansakunnasta. Funder ei säästä mustetta näyttäessään myös muiden maiden sokeuden ja kykenemättömyyden toimia ja estää maailmansota.

"This beauty is a force, and it will never lose. I have always been seduced by beauty. Seduced and consoled,  and then betrayed. Then seduced and consoled again." s. 58
"Since I'd joined the Independents I had become used to talk about opposing government measures and proposing new ones, but it was an entirely novel notion to me that the government would lie to the people, even in the most serious of matters, such as sending men to war." s. 66

All that I am kertoo saksalaisten toisinajattelijoiden kamppailusta Hitlerin valtaannousua vastaan. He taistelivat kirjoillaan, runoillaan, puheillaan, lehtisillään, näytelmillään, lehtiartikkeleillaan kiristyvää hirmuhallintoa vastaan ensin Berliinissä ja Munchenissä ja myöhemmin Euroopan muista pääkaupungeista käsin. Suuri osa romaanin tapahtumista sijoittuu vuosiin ennen sodan syttymistä, kun maanpakoon ajetut vallankumoukselliset yrittivät tuoda muun maailman tietoisuuteen natsien rikokset. Tarinan keskiössä, eräänlaisena muita vallankumouksellisia pystyssä pitävänä pylväänä, toimii Dora Fabian. Hän on luotettava ystävä ja vihollistensa pelkäämä moderni nainen, joka vaalii vapauttaan ja antaa kaikkensa rakkaidensa puolesta. Hänen tarinaansa kertoo kaksi henkilöä kahdessa eri aikakaudessa: osaltaan Ernst Toller, kirjailija ja poliittisen opposition keulakuva, kirjoittaa elämänkertansa uusiksi hotellihuoneessaan New Yorkissa vuonna 1939; toisaalla Ruth Becker, Doran serkku, taistelee vanhenevaa vartaloaan vastaan Sydneyssä vuonna 2001 eläen nuoruuttaan uudelleen muistoissaan.

"I was incapable of thanking her. Thanks would have been pathetic given the risks she'd taken. And I wasn't sure I could get the words out." s. 148
"Our love was like a carpenter's spirit level, each of us holding an end up so hard, fighting to keep that trembling bubble in sight." s. 173
"I am a vessel of memory in a world of forgettin." s. 182
"'We must believe in God', he told me, 'because if we don't we will have to believe in man, and then we will only be disappointed.'" s. 237
"I hold up my hands. I know every word they have written, gun they held, caress they've given." s. 352 
"Will the world forget we tried so hard to save it?" s. 353 

Anna Funder kirjoittaa terävästi, hänen lauseensa ovat ytimekkäitä ja täynnä tarkoitusta, runoutta unohtamatta, mutta sillä tarinaa peittämättä. Minua miellytti erityisesti kirjan tarkoituksellisuus. Tapahtumat sijoittuvat menneisyyteen, mutta peilaavat pelottavan tarkasti nykypäivää: äärioikeiston nousu, yleinen välinpitämättömyys pakolaisten asemasta, kaikkien aistien sulkeminen hirmuhallintojen toimille (Venäjä, Syyria...). Anna Funder toimi ennen kirjailijan uraansa kv-oikeuden asianajajana Australian hallitukselle keskittyen ihmisoikeuksiin, perustuslakikysymyksiin ja valtioiden välisiin sopimusneuvotteluihin. Hänen romaaninsa yhteiskuntakritiikki ei silti ole este kirjan viihteellisyydelle ja suosittelen sitä suurten romaanien ystäville.


Kirjailijan kotisivut.

2 kommenttia:

  1. Ah, hienosti kirjoitit upeasta kirjasta! Ja nuo lainaukset - <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä oli niitä kirjoja, jonka lukeminen jatkuu vielä sivujen loputtua :)

      Poista