Suunniteltu 4,5 päivän kouluviikko saa hiukseni sojottamaan kohti kuuta. Jossain kaukaisissa traumoissa muistelen lauantaiaamuja, jolloin kiikutin kolmevuotiastani "kouluun"...piirtämään ja askartelemaan. Oi niitä aikoja. Kun Ranskassa siirryttiin 4 päiväiseen kouluviikkoon 2008, tanssin ja lauloin riemusta kolme viikkoa putkeen. Lauantaiaamuni vapautettiin koululaitosorjuudesta.
Ensi, tai (kuten Ranskassa on tapana olla kaikki selkeää) ehkä sitä seuraavana, syksynä lapset siirtyvät taas uuteen koulurytmiin. Kunnasta riippuen he taapertavat kouluun joko keskiviikko- tai lauantaiaamuna neljän muun kokonaisen koulupäivän lisäksi. Näin minun näkökulmastani en voi muuta kuin ihmetellä, että miksi *****ssä/ssa sitä koulua ei voida käydä saman tien viitenä peräkkäisenä arkipäivänä. Kai tähän kaikkeen löytyy tyhjentävä selitys jostain Napoleonin ajoilta, mutta tosiaan, ei kiinnosta. Minua pelottaa, että pian joudun repimään työviikosta väsyneen raatoni peiton alta kylmänkosteaan lauantaiaamuun ennen kukonlaulua ja raahaamaan puoliksi nukkuvan perilliseni kouluun piirtämään ja askartelemaan.
Epätoivoinen koululaitosorja minussa anelee maailmankaikkeudelta armeliaisuutta, ja sitä että kyläjehumme päättävät pistää tuon 0,5 ylimääräistä opetuspäivää keskiviikolle. Se olisi niin paljon helpompaa. Onhan olemassa vanhempia, jotka työskentelevät viikonloppuisin ja heille asia on ihan sama. Onhan olemassa myös urheilu- ja harrastustoimintaa, jota tuo keskiviikkovapaa edesauttaa huomattavasti. Onhan toki yhtä ja toista. Mutta minua ei kiinnosta. Pitäkää harkkanne viikolla niin kuin muissakin sivistysvaltioissa, viulutuntinne myös ja ties mitkä härpäkkeenne. MINÄ NUKUN LAUANTAISIN!!!!!!!!
Paikoista pyhin |
Tätä olemme kyllä ihmetelleet mekin viimeiset puolitoista vuotta, että mikä ihmeen idea on tuo keskiviikko vapaa ja KAHDEN viikon mittaiset lomat ihan vähän väliä. Molemmat lapsemme ovat nyt siirtyneet tosin pois ranskalaisesta systeemistä, mutta ymmärrän kyllä tuskaasi ihan täysin. Hittolainen, että lauantaina vielä kouluun, vähentäisivät lomia niin ei tarvitse viikonloppuisin opiskella.
VastaaPoistaVapaa keskiviikko ja pitkät lomat ovat kai ihan kiva niille perheille, joissa toinen vanhemmista (yleensä äiti) ei joko käy töissä tai sitten tekee puolta viikkoa/päivää, ja näitä Ranskassa on hyvin paljon. Meillä töissä on useampi nainen, joka saa puolet palkastaan töitä tekemällä ja toisen puolen hoitamalla lapsiaan kotona...RMI on loistava juttu lapsia ajatellen, tosin ei sitä kai tuohon tarkoitukseen keksitty ja tuleehan sä vähän kalliiksi yhteiskunnalle. No kuitenkin, meillä kun kumpainekin vanhempi käy täysipäiväisesti töissä, on välillä vaikeaa keksiä lapselle ohjelmaa lomiksi (ainahan on centre aeré, mutta kyllä sinnekin joutuu nousemaan aikaisin aamulla ja viettämään siellä pitkän päivän, että en sitten tiedä mitä lomaa se on). Aika pöhlää joka tapauksessa. Kiva että olette löytäneet fiksun opinahjon lapsillenne.
PoistaKuulostaapas kovin ärsyttävältä. Inhoan myös noita puolipäiviä lastenhoidon tarpeen vuoksi. Onneksi meillä oli puolikkaita vain kindyssä, jossa sen ehkä ymmärtääkin 4-vuotiaiden ollessa kyseessä.
VastaaPoistaVaikka meillä päivät ovat loogisesti (!) viikolla, minä tuskailen täkäläisen systeemin kanssa esim siinä, että nytkin pitää pitkän listan kanssa metsästää kaikenlaisia koulutarpeita ensi vuodelle. Miksi koulu ei voisi järjestää näitä juttuja ihan automaattisesti, eikä lähettää tuhansia vanhempia hakemaan tavaraa kaupoista samaan aikaan vuodesta? Tavarat loppuvat myös samasta syystä usein kesken, mikä ärsyttää tuplaten.
Meillä myös haetaan koulutarvikkeita kissojen ja koirien kanssa, tosin minä en ole tähän asti saanut koulusta minkäänlaista listaa (periaatteessa kai pitäisi...en tiedä, kun kukaan ei koskaan sano mitään) ja sitten on vain arvailtu ja päätelty, mitä reppuun pitäisi laittaa. Ranskassa käytäntö kai riippuu koulusta, toisissa asia hoidetaan ryhmitettyinä ostoina, jolloin tarvikkeet myös maksavat vähemmän, toisissa taas itse kukin saa tuskailla kaupoissa näkymättömän listan kanssa. Aah, Ranskan koululaitos, jotenkin tiesin jo ennen lapsen kouluikää, että kouluvuosista tulisi jotain mielenkiintoista.
VastaaPoistaYksi kriisinaihe olikin koulun alun siintäessä, että pitäisköhän sittenkin muuttaa Suomeen, jossa vekaran saa vain tuupattua koulutielle, ja sen lopusta putkahtaa koulutettu, perustiedot omaava, monikielinen nero ;-)
PoistaTäälläkin on koulukohtaisia eroja, mutta yksi asia on varma: vanhemmat ovat koulun menossa mukana tavalla tai toisella. Joskus se on hyvä ja kiva asia, joskus taas tuntuu, että olisi mukavaa, jos koulu olisi hiukan itsenäisempi...
Kuulostaa tosiaan ärsyttävältä! En muutes lainkaan ajatellutkaan, että sinulla on lapsi. Mutta tiedänpähän nyt senkin :)
VastaaPoistaOn se hassua miten monella tapaa voi yllättää ;) mutta tällä blogilla on ehkä vähän eri persoona kuin sen kirjoittajalla tai sitten se oikea varsinainen näkyy vain täällä, viitta ja maski päällä.
Poistaminulle koulun johtajatar kerran sanoi, ettei koulu ole lasten päiväkoti, ei sitä käydä vanhempien mukavuudeksi. kouluajat ovat - kuulemma - lapsille sopivasti rytmitetty, tauko keskellä viikkoa (paitsi että se harvemmin on tauko, koska lapsi viedään vanhempien työn vuoksi jonnekin hoitoon) jaloma joka kuudes (?) viikko, samasta syystä eli leporytmin takia. mutta jos koulun ajat eivät laisinkaan mene yhteen vanhempien työrytmin kanssa, on kai turha kuvitella, että lapsi todella voisi levätä silloin, kun on tarkoitus. eikä minulle ole koskaan selvinnyt, miten suomalaiset lapset pystyvät oppimaan niin hyvin niin vähäisillä viikkotunneilla, verraten ranskalaisiin kouluaikoihin ?!
VastaaPoistaOpettaja kerran ehdotti minua ottamaan töistä lomaa voidakseni tulla koululle hoitamaan jotain asiaa... Ehkä se olen vain minä, jolla on prioriteettiongelma. Pitäisi kai ryhtyä kotiäidiksi ihan vain täkäläisiä opettajia miellyttääkseni.
PoistaJossain (jenkeissä kai) oli tutkittu, että koulu ylipäätään ei ole hyväksi lapsille ;) ainakin lapsena itse olin sitä mieltä myös. Olisi tietenkin kiva, jos noinkin tärkeä asia voitaisiin hoitaa kaikkia osapuolia miellyttävällä tavalla, mutta minähän elelen jossain hattarapilvellä muutenkin.
Täällä meillä suuri osa lapsista menee koulupäivän jälkeen iltapäiväkerhoon, missä tehdään läksyjä ja leikitään siihen asti, että vanhemmat tulevat hakemaan. Suuri osa lapsista on kerhossa iltakuuteen asti. Kyllä siitä tulee aika pitkä päivä, kun seitsemältä on herätty. Ei ihme, että lapsi on sen jälkeen väsynyt, mutta ongelma ei olekaan ehkä kokonaan koulussa, vaan ranskalaisessa elämäntavassa. Töissä ollaan myöhään, kotiin tullaan myöhään, syödään myöhään, petiin mennään myöhään. Ja herätään aikasin. Ja kun lapsia ei uskalla päästää kotiin yksin iltapäivällä kaiken maailman hullujen ja vaarallisten hiippareiden takia, niin lasten on pakko istua jossain kerhossa iltaan asti.