Normandian tarinaa (historian opus n° 2)

Normandian historiaa käsittelevässä ensimmäisessä osassa selvitin viikinkien touhuja tällä sateen piiskaamalla maaläntillä.

He jättivät jälkensä kieleen, jota ranskaksikin kutsutaan, mutta antoivat myös merkillisiä perillisiä, seudun suurmiehiä. Yksi heistä oli Vilhelm Valloittaja, Guillaume le Conquerant normannien kesken.

Vilhelm Valloittaja (lähde: Wikipedia)

Vilhelm syntyi noin v. 1027 Falaisen kaupungissa Ala-Normandiassa.ja hänestä tuli 8 vuotiaana Normandian herttua. Mies oli perinyt sotaisen luontonsa ehkä esi-isältään Rollonilta (viikinkipäällikkö, joka ns. perusti Normandian) ja vetääkseen vertoja edesmenneille herttuoille Vilhelm kruunautti itsestään Englannin kuninkaan v. 1066.

Elettiin parasta Keski-Aikaa, ajanjaksoa, jolta ei ehkä ole ihan tarkasti tulkittavaa todistusmateriaalia, mutta jotain jäi jäljelle ja sitä säilytetään Bayeux'n kaupungissa. Se on seinävaate, jota Wikipedia luonnehtii merkittävänä taidehistoriallisena muinaismuistona. Tämän äärettömän pitkän kirjaillun rievun tarkoituksesta historian tutkijat yhä kiistelevät. Todennäköisesti liina toimi propagandana enimmäkseen lukutaidottomalle väestölle. Sen alkuperäinen sijoituspaikka oli ilmeisesti Bayeux'n tuliterä katedraali. Aiheena on Vilhelmin sotaretki Englantiin ja ennen muuta Hastingsin taistelu, jonka voitettuaan miekkonen marssi Lontooseen ja istui valtaistuimelle. Liinavaatteen kuvailemien tapahtumien todenperäisyyttä on vaikea todistaa, koska henkilöiden ja paikkojen nimet, niin kuin tapahtumatkin ovat saattaneet muuntautua alkuperäisistä mm. käännösvirheiden tai tarkoituksella tehtyjen muunteluiden kautta.

Jos vierailette Ala-Normandian rannikolla esim. Toiseen Maailmansotaan liittyvien rantojen takia, suosittelen käyntiä Bayeux'n pittoreskissa pikkukaupungissa. Sieltä saa hyvää paikallista siideriä, ihan katedraalin kulmalta löytyy makoisia ravintoloita ja meri on vieressä. Liinavaate itsessään on tietenkin näkemisen arvoinen jo ihan sen takia, että se on tehty huom. noin TUHAT vuotta sitten (vuosien 1066 ja 1082 välillä luultavammin Englannissa). Se on tärkeä lähde Keski-Ajan tutkijoille vaatetuksen, varusteiden ja muiden kirjailtujen kuvien ansiosta. Vilahtaapa mukana vierailevana tähtenä mm. Halleyn komeetta.

Halleyn komeetta (lähde: Wikipedia)

Vilhelm Valloittajan myötä syntyi uusi kieli: anglonormand, jota puhuttiin Keski-Ajalla Englannin kuningashuoneessa ja tietenkin myös Normandian herttuapiireissä. Yhteisen kielen lisäksi näiden Kanaalin erottamien kahden mutaparatiisin kulttuurit, taloudet ja tavat yhtenivät niin lähelle toisiaan, että tämän päivän normannit voivat periaatteessa pitää itseään melkein Hänen Majesteettinsa Englannin Kuningataren alamaisina, leikkisälle mielelle ryhtyessään. Muutenhan me siedämme ihanaisia brittiserkkujamme turisteina, vähemmän sunnuntaiaamuisin nurmikkonsa ajavina naapureina, ja vielä vähemmän Euroopan rahaliiton mahdollisesti hylkäävinä karkureina. Mutta historiallisessa mielessä Englanti kuuluu Normandialle (tai toisin päin).

Kerrottakoon vielä, että Vilhelmin jalanjälkiä kulki myöhemmin hänen pojantyttärenpojanpoikansa (tämän voisi ehkä ilmaista selvemminkin) Rikhard I Leijonamieli, joka tunnetaan muutamasta ristiretkestä. Rikhardin sydän on haudattu Rouenin katedraaliin. Hän hallitsi Englantia kymmenen vuotta, mutta vietti tuosta ajasta maassa vain 5 kk:tta. Enimmäkseen hän huiteli ympäri sen aikaista maailmaa miekka kourassaan. Mies on liitetty jostain romanttisjuonellisista syistä Robin Hoodin legendaan ja taitaa hän vilahtaa Sir Walter Scottin Ivanhoessakin.

Richard Coeur de Lion,
kuvassa näkyy myös Normandian vaakuna (lähde: Wikipedia).

Normandia ei ehkä tänä päivänä vedä vertoja suurvalloille, mutta sen maaseudulla siellä täällä muistuttavat sotaisasta menneisyydestä hautuumaat, joilla lepäävät seudulla riehuneiden kansainvälisten konfliktien kaatamat sotilaat. Sotaisa historia yltää paljon pidemmälle kuin mitä viime vuosisadan muistomerkit osoittavat, mutta todettakoon, että ainakin Normandia on sittemmin rauhoittunut, kriisit ja eripurat siirtyneet muille maille, jättäen tilaa lehmille.