Miksi tässä maassa on hyvä elää.

Vaikka monasti olen toistakin mieltä, en voi olla kehumatta asuinmaatani tänään. Luin Friolandian postauksen lääkärikäynneistä rakkaan kotoisessa Helsingissäni ja vihaksihan tuo pistää. Ei voi muuta kuin olla ymmällään miten ns. hyvinvointivaltion asiat ovat noinkin päälaellaan ihan perusasioissa. Onhan kyse sentään lasten terveydestä. Että nykyään pitää vauvat vakuuttaa jo ennen syntymää, ettei myöhemmin joudu katumaan. Katumaan mitä? Onko suomalainen julkinen terveydenhoito vaaraksi terveydelle? Tell me.

Jäljellä vain pää ja kädet.

Muutamaan otteeseen olen Suomessa käynyt lääkärissä siitä lähtien kun tänne Ranskaan asetuin ja koska minulla ei enää ole Kela-korttia, olen aina varannut ajan yksityiseltä. Lasku on tietenkin ollut moninumeroinen, mutta jos olen oikein ymmärtänyt, ei terveydestään ole hyvä tinkiä ja luulen, että Suomessa päättäjät ovat tämän varsin hyvin ymmärtäneet ja maahan on hivutettu muillekin Euroopan sivistysvaltioille tyypillinen kaksivaihteinen terveyspalveluja tuottava järjestelmä, joka takaa laadukasta ja nopeaa hoitoa siitä hyvin maksavalle. Moraalinen ongelma?

Kuuluuko tämän päivän Euroopassa hyvä terveys vain etuoikeutetuille? Pienipalkkaiset saavat nuolla haavansa itse. Hesarissa kerrotaan, että suomalaiset työttömät ovat joskus/usein/ainakin kerran joutuneet jättämään lääkkeensä ostamatta, koska niihin ei ollut rahaa.

Sameissa vesissä.

Kun kaksi vuotta sitten aloin kärsimään erinäisistä kummallisista oireista, olin hyvin onnellinen päästessäni mitä pikimmiten omalääkärin kautta kaikkiin mahdollisiin tutkimuksiin ja tulokset kourassa erikoislääkärille. Söin puoli vuotta pillereitä kunnes todettiin, ettei niitä enää tarvita. Täydellistä diagnoosia en ole vielä saanut, mutta tunnen oloni paljon paremmaksi. Terveydestäni on pidetty huolta, minua on kuunneltu ja vointiani tarkkailtu. Toistaiseksi olen kyennyt ylläpitämään kuntoani, käymään töissä ja myös elämään normaalia perhe-elämää. Pidän itseäni onnekkaana. Käyn kerran viikossa fysioterapeutin vetämässä vesijumpassa ja kaksi kertaa vuodessa näen erikoislääkäriäni, joka tekee kaikkensa selvittääkseen kolotusteni alkuperän. Olen varma, että joku päivä hän löytää. Ja tämä kaikki maksaa minulle 16 euroa kuussa. Se on minun osuuteni ylimääräisestä sairasvakuutuksesta, jonka toisen puolen maksaa työnantajani. Mielestäni 32 euroakaan kuussa ei ole paljon hyvästä terveydenhuollosta. Maksan, koska pidän sitä reiluna.

Leijonanmetsästystä muinaisessa Assyyriassa...yhteys tekstiin on ilmiselvä.

Tietenkin Ranskan valtio on velkaantunut. Reikä on valtava, mutta vaakakupissa painaa kansakunnan terveys. Niiden, jotka tätä hullunmyllyä pyörittävät. En tiedä mitä ylimääräiset sairaskuluvakuutukset Suomessa maksavat, mutta äkkisiltään netistä etsittynä huomasin, että vakuutuksissa on myös omavastuu, joka vaihtelee hoitokulujen kohdalla 50 ja 100 euron välillä. Nyt kyllä. Ensinnäkin maksat kallista vakuutusta ja sitten maksat vielä hoidoista...pöh. Eivät kaikki ranskalaisetkaan kaikkea korvaa, mutta kunnon perus-mutuelle kustantaa (jos kaiken maksaa omasta taskusta) 30-50 euroa kuussa per lärppä ja se kyllä korvaa kaiken, jopa liikaakin. Ranskalaisethan ramppaavatkin tuon tuosta lekurissa ja syövät pillereitä purkkitolkulla. Lääkeyhtiöt hurraavat. Mutta silti. Heti alkoi selkää kolottamaan ja mieli tekee fysioterapeutille hierottavaksi. No probleme, siitä vaan aikaa varaamaan. Huomiseksi. No probleme.