Normandian tarinaa (historian opus n°3)

Ensi vuoden kesäkuun 6. päivä vietetään Normandian maihinnousun 70-vuotispäivää.

Maihinnousu kuuluu niihin asioihin, jotka putkahtavat ensimmäisenä mieleen, kun puhutaan Normandiasta. Täältä alkoi Toisen Maailmansodan päättyminen, ainakin mitä tulee Ranskaan. Jos ajatte Normandian halki autolla, väistämättäkin osutte jossain vaiheessa, ja todennäköisesti vielä moneen kertaan, sotilashautuumaahan. Sen lisäksi useimmista kylistä löytyy muistopylväs tai laatta, johon on hakattu sodassa menehtyneiden kyläläisten nimet. Lähikylämme kirkkomaalla on pieni huolella hoidettu ja valkoisin vastamaalatuin ketjuin eristetty osa, joka on läheiseen metsään pudonneen englantilaisen pommikoneen miehistön viimeinen lepopaikka ja vieressä komeilee vastarintaliikkeen miehille pystytetty kivipaasi. Sodan muisto on Normandiassa ainaisesti läsnä.

Jos matkanne kulkee Ala-Normandian kautta, vierailkaa ihmeessä maihinnousurannikolla. Käynti on mieltäravistava, mutta myös opettavainen. Amerikkalaisten sotilaiden sankarihautuumaa Omaha beach'in kupeessa jättää hiljaiseksi. Rannalle vievän tien varrella sijaitsee museo, jonka kokoelmista löytyy niin tankit kuin sodanaikaiset sardiinipurkitkin. Kesäkuussa seudulla ajellessa vastaan saattaa huristaa letka vihreitä jeeppejä tai muita museoajoneuvoja. Ne kuuluvat keräilijöille, jotka järjestävät vuotuisen kokoontumisajonsa kesäkuussa.

Normandian ensimmäinen maihinnousu

Ylä-Normandian rannikolla taisteltiin jo vuoden 1942 elokuussa. Silloin Dieppeen rantautui yli 6000:tta liittoutuneiden sotilasta, joista suurin osa koostui kanadalaisista joukko-osastoista. Tähän ensimmäiseen Normandian maihinnousuun osallistuneet veteraanit kutsutaan vuosittain paikan päälle ottamaan osaa muistopäivän juhlallisuuksiin. On hämäävää nähdä vanhuksen kirkas katse, kun häntä kärrätään vilkuttavien dieppeläisten ohi. Noin viidestätuhannesta kanadalaissotilaasta vain vähän päälle 2000 palasi Englantiin katastrofaalisesti päättyneen maihinnousuyrityksen jälkeen. Noin tuhat sotilasta kuoli Dieppen rantakiville ja melkein kaksituhatta päätyi saksalaisten vankileireille, joilla he viettivät varmasti elämänsä kauheimmat vuodet aina sodan päättymiseen asti. Vaikka liittoutuneet kokivat karvaan tappion Dieppessä 1942, auttoi operaatio vuoden 1944 maihinnousun valmistelussa osaltaan.

Churchill tankkeja Dieppen rannalla elokuussa 1942 (lähde: Wikipedia).

Monella sota elää yhä muistoissa tai vähintään isovanhempien kertomuksissa. Muistot ovat usein kipeitä. Toisinaan kunnioituksesta kaatuneita ja heidän omaisiaan kohtaan versoaa jotain, mitä kutsuisin lähimmäisenrakkaudeksi. Colleville-sur-Mer'in amerikkalaisella hautuumaalla käy joukko paikallisen yhdistyksen jäseniä asettamassa kukkia haudoille, jotka näyttävät niitä kaipaavan. Pääasia että joku välittää, kun haudassa lepäävän omaiset eivät pysty matkaa tekemään. Sen sijaan matka ajan ja kansallisuuksien halki on toisinaan lyhyt.