Saint-Martin-l'Hortier on pieni kunta Neufchâtel-en-Bray'n kaupungin kupeessa. Seudun historia ulottuu niin pitkälle kuin sen maankamaralla seikkailleiden ihmistenkin. Varhaisimmat tunnetut asukkaat seudulla olivat gallialaisia, joita seurasivat keltit, roomalaiset, viikingit, Normandian herttuat, frankit jne. Sen nykyiset asukkaat voivat ylpeillä muinaismuistolla, joka valvoo uudelleen pystytettynä kunnan läpi kulkevaa tietä.
Kiviristi on selvästi vanha, mutta kuinka vanha? Puhutaan ehkä tuhannesta vuodesta, että risti olisi muinaisen pyhiinvaellusreitin tienvarsimerkki. Oli miten oli, risti seisoo nyt uudelleen paikallaan pellon ja kukkulan välissä, siellä missä se on aina seisonut. Se muistuttanee ohikulkijoille, että aika ajaa heistä ohi, mutta kivi pysyy. Ehkä risti ei ollutkaan risti alkujaan vaan hiidenkivi, josta kristinuskon saavuttua seudulle on veistetty sen ajan henkeen sopivampi versio. Ken tietää, kiven pinta on rosoinen, mutta sen pinnalta ei ole löydetty yhtäkään kuviota tai kirjoitusta. Se on mysteeri.
Normandia ei näin talvisin vedä turisteja puoleensa. Eihän täällä ole mitään tekemistä ja aina vain sataa. Se on totta, mutta heti pilvien väistyessä auringon edestä, lämpötila nousee mukavasti ja maiseman vehreys ahmaisee katsojan aisteineen kaikkineen. Pelkät pellot eivät silti riitä houkuttelemaan vierailijoita vaan seudun pitäisi investoida kohteisiin, jotka potentiaalisesti voisivat kiinnostaa esimerkiksi historiasta kiinnostuneita turisteja.
(Kuvat on otettu Helsingin Kansallismuseon kokoelmista, eivätkä liity blogikirjoitukseen mitenkään.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti