Olen huomannut, että talomme ohi kulkevalla chemin de randonnéella käyskentelee enevivissä määrin sauvakävelijöitä. Urheiluun liittyvät muoti-ilmiöt maihinnousevat Normandiaan yleensä viiveellä. Zumba tuli vasta tutuksi - leipomon seinällä sitä mainostettiin viime syksynä. Odotan vain milloin täällä aletaan puhua kahvakuulista.
Sain reippailusta keuhkot täyteen happea. Pellot oli onneksi myrkytetty jo edellisellä viikolla. Se on aina se hetki keväästä, kun yritän suojata omani ja perheeni solut sulkemalla talon kaikki räppänät visusti ja hengittämällä vain toisella keuhkonpuolikkaalla. Onneksi Monsieur Maanviljelijä levittää tappaja-aineet pelloilleen yleensä öisin. Viisas mies.
Kukkiva puu |
Herätin lambit |
Näillä rouvilla oli tuima tuijotus |
Polulla näkyvät kavionjäljet saivat minut taas miettimään, että olisipa hepoinen oiva patikointikaveri. |
Möhkyräinen puu |
Rivissä, järjestyksessä. |
Maajussin kotikulta |
Pellon viertä |
Lantatehdas. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti