perjantai 13. syyskuuta 2013

Normandian kroniikat: Metäs messuamas

Aumale nimisen kylän (hyvä on, pienen kaupungin) vieressä on metsä. Jostain historialliskultturellista syystä metsää on kautta aikain kutsuttu Neitsyt Maarian metsäksi. Se on mielestäni aika hieno kunnianosoitus Maarialle.

Tässä taannoin Aumalen asukkaat, pastorinsa johdolla, suuntasivat tuohon pusikoituneeseen metsikköön kyl...kaupunkinsa lähituntumaan ja pitivät siellä jumalanpalveluksen. Oiva idea jo sinänsä siirtyä luonnonhuomaan hiljentymään. Tosin tähän tempaukseen oli ihan syykin. Toisen Maailmansodan aikana saksalaiset yrittivät rakennuttaa tuohon samaiseen metsikköön sotakoneen: V1-ohjusten laukaisualustan. Tähtäimessä Lontoo.



Aumalelaisia laukaisualustan mahdollinen valmistuminen ei miellyttänyt. Ensinnäkään he eivät halunneet kuulla päivittäin noiden ikävästi viheltävien ohjusten laukaisuja matkalleen kylvämään tuhoa. Toiseksi he pelkäsivät sitä myötä mahdollista liittoutuneiden pommitusta. Pommit eivät aina putoa suoraan kohteeseensa ja kyläläisten pelko niskaan satavasta RAF:in vastatoimesta oli aiheellinen.

Saksalaiset käyttivät työvoimanaan vankeja, jotka vitkuttelivat työmaalla sen verran, että sota ehti loppua ennen kuin laukaisualusta valmistui. Aumalen seurakunta kiittää jokavuotisessa metsä-jumalanpalveluksessa  Neitsyt Maariaa kylän säästymisestä pommeilta.

Toisinaan lehteä lukiessa törmää ihan oikeaan uutiseen ja tämä edelle mainitsemani totisesti elähdytti sateista päivääni. Riittää kun nostaa kiven ja sen alta löytää sadun. On tämä melkoinen seutu.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti