Ensimmäistä kertaa Normandiassa bongattu!

Tämä on nyt melkoinen skuuppi. Näin eilen Carrefour Contactin sisäpuolella ihan ensimmäistä kertaa koko Ranskassa oleskeluni aikana: ihmisen tuulipuvussa!!!!

Nyt se on tapahtunut. Liikuntabuumi on saapunut Ranskan Normandiaan. Epäilin, että tämä päivä koittaisi pian, mutta nyt kun se on arkipäivää, en voi kuin olla häkeltynyt.

Tupakoiva, mutta muuten äärimmäisen tyylikäs, ranskankielen opettajani opiskeluajoilta julisti, että Ranskassa ei koskaan, EI KOSKAAN, mennä edes ruokakauppaan urheiluvaatteet, saatikka tuulipuvut, päällä. Ymmärsin tämän niin, että ranskalainen mieluummin käy ostamassa patonkinsa nakuna kuin moukkamaisesti pukeutuneena. Ja pitkään tämä oli todellisuutta.

Mutta se on uusi Ranska nyt. Tyylitietoinen, dynaaminen, 30 ja risat baskeripää tilaa netistä Californiassa suunnitellun ja Kiinassa valmistetun fitness-asunsa. Lenkkarit ovat mieluiten Niket ja ranteessa räiskyy värikäs Fitbit-ranneke. Kännyyn on ladattuna treeniappeja ja myös treenikamu-miittiappi. Edellisen viikon tuloksia vertaillaan sunnuntaiaamuisin kaupungintalon parkkiksella tuntemattomien kanssa ennen kuin lähdetään yhdessä lenkille.

Urheiluvillitys saapui Ranskaan hitaasti. Viisi vuotta sitten yksinään lenkkeily ei olisi tullut kuuloonkaan. Sellainenhan on vaarallista, hyvä luoja, kuka tietää, mitä voi tapahtua. Mutta aika ajoi pelkureista ohi ja harva se päivä sokaistun illalla kotiin ajaessani vastaan juoksevien lenkkareihin, pipoihin ja liiveihin kiinnitetyistä heijastimista ja muista led-vilkkuvaloista. Ja useammin tuo juokseva joulukuusi on nainen kuin mies (huom!).

Jos olet suomalainen urheiluvälineiden tai muiden vempaimien, ohjelmien myyjä tai kehittäjä, pistä tämä korvan taakse: nuori ranskalainen ylempi keskiluokka on vihdoin tajunnut, että tupakointi on pahasta ja trimmattu kroppa à la mode. Tänne kannattaa tulla markkinoimaan uusia kivoja itsensä ja kehonsa kehittämiseen tarkoitettuja tuotteita. Havaintojeni mukaan Ranska ei esimerkiksi tunne kahvakuulailua (tosin havaintoni perustuvat Normandian maaseutuun...). Isoihin kaupunkeihin uudet tuulet tulevat aina hieman nopeammin maailmalta. Ranskansuomalaisten facebook-ryhmässä ilmoitettiin, että Pariisin on avattu puurobaari. Jesh! Täällä maalla tuskin edes tietävät, mitä puuro on.

Omassa normandialaissuomalaisessa perheessämme inspiraatiota haetaan usein Suomesta. Mieheni ihaili tänä jouluna taas kerran rauhaisaa ilmapiiriä ja suomalaisten sisäsyntyistä tapaa kunnioittaa toisiaan. Tämä on miehen kestoihmetys. Tällä kertaa hän myös vihdoin ymmärsi, mistä suomalaisessa luontosuhteessa on kyse. Ilmeisesti siihen vaaditaan tietynlainen henkinen ikä, jotta sen kykenee havainnoimaan ihan vain katselemalla. Siinä se seisoi kalliolla, katseli alhaalla ohi uivia joutsenia, kuulosteli tuulen havinaa kuusten latvoissa, veti ilmaa keuhkoihinsa ja oli kerrankin ihan hiljaa. Joskus vuonna 1 ja 2 tuo ei olisi moiseen kyennyt. Heti olisi pitänyt alkaa miettiä, mistä löytyy leivänpaloja joutsenille, tai jotain muuta puuhaa, jolla täyttää hiljaisuus.

Seuraavaksi ennustan Ranskaan hiljaisuusretriittien ja luontosuhde-opiskelun buumia. Tietoisuus-oppaat myyvät jo kuumille kiville.