torstai 17. huhtikuuta 2014

Bretagne - Ranskan mystisin kolkka



Normandian naapurissa sijaitsee maankolkka, joka työntyy syvälle valtamereen, ammentaen sen syvyyksistä myös rikkautensa. Bretagne on merenkävijöiden mielissä se uloke, joka on kierrettävä päästäkseen nauttimaan Biskajanlahden tyrskyistä. Sen rannoille myös monet ovat haaksirikkoutuneet aikojen saatossa. Valtameren yli vauhtia ottaneet tuulet ja karikkoiset rannat ovat kompassin jos toisenkin sekoittaneet.



Bretagne tunnetaan myös harmaista kivitaloistaan, jotka reunustavat pienten kalastajakylien katuja kukitettuine ikkunaluukkuineen. Hiekkarannat eivät ehkä vedä vertoja eteläisille serkuilleen ainakaan veden lämpötilan puolesta, mutta aallot vetävät puoleensa niin perinteisiä kuin kite- surffaajia, melojia, purjehtijoita, sukeltajia ja laskuveden aikaan rantavesistä äyriäisiä ja simpukoita kerääviä "jalkakalastajia" haaveineen ja saaveineen.




Morbihanin maakunnan rannikolla sijaitsevan Penesten pikkukylän turistitoimiston sivuilla vakuutetaan matkailijoita Bretagnen suotuisasta ilmastosta. Sen mukaan seudulla vallitsee mukava merellisen raikas sää, joka on omiaan urheilusta ja terveellisestä elämänmenosta kiinnostuneille. Bretagnelainen perheystävämme sanoo, että Bretagnessa paistaa aina aurinko. Nope. Non Non Non. Se on todettu valheeksi paikan päällä suoritettujen vuosien sääntodentamiskokeiden myötä.

Bretagnessa sataa ehkä harvemmin kuin Normandiassa, mutta jos matkailija on erityisen allerginen pilviselle kelille, on matkailijan parasta suunnata Espanjan aurinkorannikolle. Toisaalta, liika auringossa löhöily on vaarallista.



Bretagnen ystävänä olen listannut tähän maankolkan hyvät puolet turistin näkökulmasta:


- moottoritiet ovat ilmaiset (ei tietulleja), mutta hyvin ylläpidetyt
- turistikohteet eivät ole hinnoilla pilattuja
- turistikohteet eivät ole turisteillakaan pilattuja (riippuu hetkittäin säästä)
- Bretagnessa saa maailman parhaita täytettyjä lettuja eli kreppejä tai crêpes, joko suolaisina tai jälkiruokana tai välipalana tai aamiaisena, näitähän voi syödä milloin vain
- Bretagnessa saa tuoretta kalaa suoraan kalastajalta satamasta (palaavat aamutuimaan satamaan tuomaan yön saaliin), mutta myös ostereita ja sini- ja kampasimpukoita
- Bretagnessa valmistetaan siideriä, ei tule koti-ikävä normandialaiselle
- bretagnelaiset ovat ystävällisiä, ehkä hieman jurottavia, mutteivat sen enempää kuin suomalaiset, mutta lämpenevät helposti keskustelemaan säästä ja politiikasta ulkopaikkakuntalaisten kanssa
- mystiikka, kuten heidän elektropunkkiin sekoitettu pilipiiparimusiikkinsa, se on tajunnanräjäyttävää ja ehdottomasti nautittava voimakkaan siiderin kanssa
- hunajaviini (Le chouchen), se sama, jota keijut valmistavat fantasiatarinoissa
- telttailualueilla on usein katettu uima-allas, jossa matkailija voi rentoutua myös harmaalla säällä ja vesi on myös yleensä lämmitetty 25-30 asteiseksi
- läheisyys esim. Pohjois-Ranskasta Etelä-Ranskaan verrattuna: matkaa 500 km tuhannen sijaan
- meri: pauhaava taltuttamaton luonnonvoima tai auringossa kimalteleva tyyni valtameri
- pittoreskit maisemat, kylänraitit ja kylän asukkaat
- siisteys, mielestäni Bretagnessa on siistimpää (tienvarret ja kylänraitit) verrattuna Etelä-Ranskaan, missä kadulla talsiessa on parempi katsoa tarkkaan mihin tassunsa asettaa ja muutenkin tuntuu, että yleinen bretagnelainen mentaliteetti sisältää enemmän respektiä kuin etelän serkuilla (puhun tässä ihan taviksien piireistä enkä mistään multimiljardöörien kortteleista), tosin tämä ei koske liikennekäyttäytymistä, ranskalaiset ajavat kuin vuohet (ranskalaisen mieheni suusta kuultua) asuivat sitten missä tahansa
- kelttihistoria, josta chouchenia nauttiva ja pilipiipariteknoa kuunteleva bretoninuoriso ammentaa kulttuuri-identiteettiä (hehän eivät ole ranskalaisia vaan bretoneja ja puhuvatkin muutaman sanan bretoninkieltä, joka gaullistisessa Ranskassa oli kielletty ja jonka puhumisesta sai piiskaa koulussa*)
- pyöräilytiet ja -maastot: luontoa yritetään säästää ja turisteja saada nauttimaan vielä enemmän raikkaasta meri-ilmasta


Ensi viikolla teen todentamistutkimusta bretagnelaisista sääilmiöistä paikan päällä. Alkuperäiseen tutkimussuunnitelmaani kuului Espanja, mutta jouduin lykkäämään sitä vuodella juna-aikatauluihin liittyvien epäselvyyksien takia.

Luvassa myös reportaasi rakastamastani loma-ajan asumismuodosta: mobil homesta!

*bretonilaisia kuulopuheita




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti