torstai 20. syyskuuta 2012

Normandian tarinaa (historian opus n°1)

Normandian historia. Siinäpä sanapari. Kuuluvat yhteen jo sanomattakin. Mistä aloittaa, kun tätä maankolkkaa on väritetty tapahtumilla, yleensä sotaisilla, kautta aikojen.

Hmmm, jospa aloittaisin siitä, kun tänne itse saavuin, olihan sekin jotain.

On aika sattuma, että minä pohjoisen tyttö, pellavapehkoinen, rantauduin Normandiaan. Siis juuri tänne enkä muualle. Oli toinen sattuma, että tapasin sukupuultaan vankasti Normandiaan juurtuneen miehen ja päätin jäädä tänne hänen kanssaan elämään. Se mikä on täysin ihmeellistä sen sijaan, on hänen sukunimensä, jonka minäkin jostain perinteisiin liittyvistä syistä otin omakseni. Vaihdoin lennossa oivan, perinteisen käsityöläisen ja hamasta historiasta periytyneen, oman nimeni toiseen. Sellaiseen, jota harva osaa selittää. Mieheni nimellä ei nimittäin ole mitään tekemistä varsinaisten ranskalaisten, vai pitäisikö sanoa frankkien, tai kelttien, tai ibeerien, tai germano-roomalaisten kanssa. Hänen nimensä on suoraan kytköksissä Normandian historiaan.

Lähde: Wikipedia


Viikingit, siis ne pohjoisesta, Norrista, tulleet seikkailijat, Norrmannit, saapuivat näille seuduille drakkar-veneillään muutama sata vuotta ajanlaskumme alun jälkeen. He nousivat Seineä pitkin aina Pariisiin asti, mutta asettuivat Ala- ja Ylä-Normandiaan, kummallekin puolen jokea. Ranskan kuningas ei halunnut heitä omille mailleen, mutta luovutti heille osan turhaa maankolkkaa rannikolta. Vastapalveluksena viikingit puolustivat maitaan muilta valloittajilta ja kiusantekijöiltä. Kaipa he ajan saatossa ryöstivät ja polttivat luostarin tai pari, ajan hengen mukaan. 

Mistä he sitten tulivat? Niin sanotut viikingit olivat enimmäkseen norjalaisia ja tanskalaisia. He tulivat tänne, kun omissa kylissä alkoi olla liikaa porukkaa ja liian vähän maata ja rikkauksia kaikkien jaettavaksi. Normandia oli heille oiva paikka ja tänne he jäivät. He omaksuivat paikallisen kielen, mutta painoivat siihen oman leimansa (varsinkin mereen ja kalastukseen liittyviin sanoihin). Suosittelen Gilles Mauger'n tutkielmaa, johon on listattu ranskan kielen sanoja, joilla on scandinaaviset juuret. Kuulostaako tutulta: nordi, sydri, estri ja vestri?
"Tout ce vocabulaire d’origine scandinave qui a envahi pratiquement tous les domaines de l’activité humaine du Moyen Âge montre bien que les Vikings, qui étaient de grands guerriers et des conquérants étaient aussi et peut-être avant tout des marins, des pêcheurs, des paysans et des commerçants apportant avec eux technologies et vocabulaire correspondant." (http://magene.pagesperso-orange.fr/secrets.html)


Kuuluisin Normandian viikingeistä oli Rollon (tai Göngu-Hrólfr), joka asettui Roueniin, vaihtoi uskontoa (hänet kastettiin poliittisista syistä) ja perusti vuosisatoja kestäneen Normandian herttuoiden dynastian. Hänen kuuluisin perillisensä lienee Vilhelm Valloittaja, joka vei muutakin kuin miekkansa Englantiin, mm. muutaman skandinaavista alkuperää olevan sanan.

Lähde: Wikipedia


Ja alla esimerkki siitä, miten sana on maiden ja mantujen kautta matkustanut sinne ja takaisin:

L’ “équipage”, “équiper”, l’“équipement”, l’“équipe” dérivent tous du même mot norrois “Skipa”, qui veut dire équipage. “Skipari”, l’homme d’équipage va donner l’“esquipre” en vieux normand. C’est aussi l’origine du mot “skipper” en Anglais, mot qui est récemment passé en Français (il aurait mieux fait de passer par le normand, nous aurion gagné du temps). (http://magene.pagesperso-orange.fr/secrets2.html)
 
Viikingit siis tulivat ja omaksuivat ja muokkasivat mukaisekseen. He eivät valloittaneet. He toivat mukanaan tietonsa ja taitonsa merenkäynnin, laivanrakennuksen ja myös viljelyn ja oikeusjärjestyksen osalta. He olivat oman aikansa EU-kansalaisia, niin hyvässä kuin pahassa.

Ja mitä tulee mieheni nimeen, näyttäisi siltä, että hänen sukunsa on peräisin Tanskasta. Se on hyvin selvää itse asiassa. Jopa meidät vihkinyt suomalainen pappi huomasi yhteyden. Tässä kun on tämä Danne ja sitten siihen liittyvä By (kylä) (-lainen) tai jotain. Ympäri mentiin ja yhteen tultiin. Samaa pohjolaisten heimoa yhtä kaikki. Sukututkija oli päättänyt, että nimi on peräisin Jerseyn saarelta. Oh ho! Mutta toisaalta, miksei. Jos viikingit aikanaan tulivat Normandiaan vesiteitse...kävivät he ehkä rannikkoa koristavilla parilla hassulla saarella ensin. Ken tietää, mutta tarinankertoja minussa on hyvin inspiroitunut.


 

maanantai 17. syyskuuta 2012

Ajateltavaa ja ihailtavaa

Blogistanialaisuuteni ei onneksi rajoitu vain tähän omaan näperrykseen vaan pidän oikeutenani esitellä teille, jotka parat ette ole itse vielä löytäneet, pari mukavaa blogia:

Mollamarin Anna-Mari on näppärä käsistään ja tekee mielikuvitusta hiveleviä keiju ym. teoksia. Jos kirjoitat fantasiaa, suosittelen blogia vaikka inspiraation lähteenä. Ihailen varsinkin hänen varsojaan.

Jos aivoillasi ei ole ollut juuri tänään järin montaa järisyttävää aatetta työstettävänään, tai jos olet muuten vain mietteliäisyyttä vailla, suosittelen Anninan Tietoista läsnäoloa. Blogissa esitellään erilaista olemista, asioiden ja tekemisten jotenkin paremmin hoitamista. En nyt väitä, että heti alkuun kaiken ymmärtäisin, mutta pidän erityisesti Anninan suosituksesta viettää viikonloppuisin enemmän aamuja sängyssä löhöillen. Tai tämänhän minä olenkin jo sisäistänyt.

Sitten sivu erityisesti painontarkkailijoille: Laske painosi muissa maailmoissa on oiva tapa ottaa etäisyyttä maan pinnalla vallitsevaan painovoimaan. Kaikki on suhteellista. Hyvää tarkkailua!

tiistai 11. syyskuuta 2012

Pölöpö-haaste

Inspis ja kirjoitusinto ovat vielä lomilla. Kesää hallinnut hiljaisuus kantautuu syksyyn asti. Taidan olla yhä kässärin viimeisen editointikierroksen pauloissa, traumoissa tai jotain sinne päin. Kiitos Calendulan minulla on jotain postattavaa. En ole tainnut koskaan pitää varsinaista puhetta, minkään sorttista. Sellaista missä kohteliaasti kiitellään kaikesta mahdollisesta kaikkia mahdollisia. Mutta tässä se ensimmäinen:

Hyvät immeiset,

Kiitos, että olette täällä tänään läsnä (n°1)
ja kiitos, että jaksatte kuunnella minua hetken (n°2).
Olen kiitollinen myös siitä, että tänään sataa (n°3), koska minun ei tarvitse kastella kukkia illalla. Haluaisin myös kiittää itseäni (n°4), koska osaan kirjoittaa ytimekkäästi ja sain käsikirjoituksen mahtumaan kuoreen, jonka olin sille varannut sen suureen kirjain kustantamoon lähettämistä varten.
Sen sijaan haukun tekstinkäsittelytaitoni, koska vielä viime hetkellä korjasin saatekirjeestä kolme kirkuvan punaista lapsusta,
mutta kiitän maanista tarkasta-vielä-kerran -minääni siitä, että tarkastin kirjeen vielä kerran (n°5).

Kohotan tämän vesipullon ("puhelin soi"), anteeksi hetki...

...vesitän tämän kohopullon teille, meille ja minulle ja kiitos vielä kerran.

Ei sen vaikeampaa:
1. Kirjoita listaustyyliin parin rivin maljapuhe, jossa listaat viisi asiaa, josta sinulle tulee erityisen hyvä mieli/mistä olet kiitollinen.
2. Haasta viisi bloggaajaa tekemään samoin.

Seuraavat haastetut:

Friolandian Eveliina  ja lempiblondimme Mle Fromage.