maanantai 18. helmikuuta 2013

Täydellinen sunnuntai Normandian auringon alla



Tuli rätisee takassa, oman pihan puu siinä taloa lämmittää. Aikas bio-ylpeänä kaadan lasiin ei liian kallista Chablista ja silitän Maxoun pulleaa vatsaa, jonka kissa on kääntänyt kohti kattoa kuin ruskettuakseen.
Kehräystä.
Sytytän myös tuikut ja istahdan takan ääreen. Puinen tuoli natisee. Katsahdan punatiilen väristä maalaislattiaani, jota voisi vähän lakaista. Siellä täällä pilkistää puista roskaa tai mustia hiilen palasia. Myöhemminkin ehtii. Selkään särkee. Poskia kuumottaa.
Tuli läiskyy, raksahtelee ja kissa kuorsaa.



Aamu on jo kaukana, se meni nuorta hevosta kouliessa. Hyvä ratsu siitä tulee. Reppana pelastettiin lasagne-tehtaalta raviuran tyssättyä liian hitaisiin aikoihin. Kaunis tamma. Tulipahan jumpattua. Ja aurinko lämmitti litisevää kenttää, mutaisia kulkuteitä ja hiljaa kasvukauteen valmistautuvia laitumia. Toistaiseksi tammallekin laitetaan vielä talvitakki niskaan, muuten tuo sairastuisi. Itse ilkesin ratsastaa pelkällä fleece-paidalla ja topatulla liivillä.

Lounaaksi nauravia nakkeja, salaattia, pastaa, juustoa, suklaavaahtoa. Teetä ja taas hommiin. Ajan kierrätettävät roskat kunnan kierrätyslaareille. Taas kiitän kaunista ilmaa päivän kurjimmankin homman mukavaksi puuhasteluksi muuttamisesta. Paistaa päin läsiä, kun nostelen pakkausmateriaaleja puisiin laatikoihin.

Puhteiden päälle pyrähdän kävelylle. Kotikadun kaikki kersat rullaluistelevat ilman pipoja ja kaulahuiveja. Ensi viikolla ne pärskivät flunssaisina. Chemin de randonnée on täynnä mutaa ja traktorin jälkiä. Pelloilla puskee syksyllä kylvetty siemen. Yksinäinen mustarastas ei vielä laula, se rapistelee pusikossa. Käppyräinen vanha tammi kurottelee pelottavia oksiaan kohti autereista taivasta. Lupaan tulla katsomaan sitä keväämmällä uudestaan. Nousen pellolle, koska tieni tyssää pieneen vesistöön. Polku on hukutettu.



Kauempana on pieni farmi. Kolme läskiä kanaa kuoputtaa pihamaalla. Muuta liikettä ei näy. Joku talossa näyttää silti asuvan, koska tuoreet traktorinjäljet vievät pihaan. Vähän rötsöistä silti. Talolle ei tule edes kunnollista ajotietä. Vähän värisyttää niskavilloja ja kiiruhdan askelta.

Palaan kotiin. En jaksanut pidemmälle tänään. Ei aina jaksa. Kuunsirppi paistaa päivän läpi. Kannan viikon puut vajalta sisälle. Tiskiä. Pyykkiä. Sitä tavallista.

Kuumennan sitruunateetä hunajalla. Syön omenan ja tummaa suklaata. Kissa märisee itsensä pihalle. Puuhastelen. Alan laittamaan illallista. Laitan perunat kiehumaan. Pesen salaatin Hachi Parmentierin sivupotkuksi.

Sytytän tulen takkaan, mietin miten mukava päiväni oli.

2 kommenttia:

  1. Osasit tosi mukavasti kuvata leppoisan päiväsi, tuli oikein hyvä mieli.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Otin tekstiin sopivia tunnelmakuviakin sunnuntaina, mutta en ole vielä saanut niitä koneelle asti.

      Poista