maanantai 6. helmikuuta 2012

Suomi pääsi uutisiin

Haa! Paikallislehdessä oli juttua Suomesta. Tosin uutinen ei liittynyt siihen, mitä olisi voinut olettaa. Siinä ei puhuttu vaalituloksista. Suomi pääsi uutisiin pakkasennätyksellään ja Helsingin kolarisumilla.

Ei niin, ettäkö sillä olisi mitään väliä paikallisasukkaille, että kuka on missäkin muussa maassa johtohommissa, mutta sääolosuhteet ne kiinnostavat aina. Ai niin, puhuttiin Pohjoismaista eilen teeveessäkin sen verran, että mainittiin maiden tuottavan suurimman osan maailman turkiksista. Ja tutkivat journalistit olivat asiaan kuuluvasti harmissaan. Kyllä muuallakin osataan eläimiä rääkätä.

Mistäs muusta Suomi tunnetaan täällä? No kouluistaan. Pisa-testit ja suomalaisen koululaitoksen erinomaisuuden ranskalaiseen verrattuna tunnetaan kylillä.

Tuossa äsken tuli juttua Suomesta myös kolleegojen kesken. Halusivat tietää, että miten Suomessa ylipäätänsä toimii mikään talvella. Siihen oli helppo vastata: ei aina toimikaan. Kerroin miten pelti oli rytissyt viikonloppuna ja kuinka joukkoliikenne oli kaaoksessa.

Entä sitten täällä? Eilen satoi 10 cm pakkaslunta. Oli sunnuntai, eli aurat eivät tänne pampalle asti ehtineet kuin vasta tänä aamuna. Koulubussit on tälle päivälle peruutettu ja asiasta tiedotettiin etukäteen Prefectuurin web-sivuilla, which was nice. Rekat myös on periaatteessa kielletty, mutta vain periaatteessa, koska ei niiden kulkemista kukaan tarkkaile saatikka estä. Tuolla niitä tuli seitsemän vastaan, mutta onneksi ne eivät saaneet tietä tukkoon, vaikka niin siinä yleensä on käynyt työmatkani mäkiosuudella.

Ranskassa ajokortin saa ilman minkäänlaista liukkaanajon opiskelua. Sen saa jokainen tuta ihan omilla hermoillaan joka talvi. Kesärenkailla jäälle, siitä vaan. Ihastuttavan hyvin ihmiset kuitenkin osaavat ajaa hissukseen, vaihtaa pienemmälle vaihteelle mutkissa, jättää väliä edellä ajavaan tai yksinkertaisesti jäädä kotiin. Muina vuodenaikoina se on eri juttu.

Palaan tässä lopussa vielä tv-uutisiin. Eilisillan kevennyksenä kerrottiin miehestä, joka valjasti kaksi korskeaa työhevostaan lumiauran eteen ja ajoi hyvää hyvyyttään kotikylänsä pikkutiet auki. Lapset hurrasivat teiden varsilla, pollet hörähtelivät turvat huurussa, auramiestä hymyilytti ja kylän pormestari varmasti hieroi käsiään.

Pysykää lämpöisinä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti