Lämpöpumppu. Ranskassa. Päättymätön tarina, jota kuvastaa parhaiten sana "misère". Olemme misérables siitä lähtien, kun pumppu asennettiin. Ja jo sitä ennen olimme epätoivoisia öljyn hinnan räjähtäessä joka kuukausi. Epätoivossa etsimme vaihtoehtoisia tapoja lämmittää taloa. Vuodesta 2008 taloamme lämmittää iltaisin kamina. Mutta se ei riitä. Niinpä annoimme Monsieur "Stiilin" puhua meidät investoimaan tämän hetken fiksuimpaan gadgetiin. Ja kun sanon gadget, tarkoitan GADGET. Härvelin käyttöopas on paksumpi kuin romaani, jota työstän tällä hetkellä.
Sukulaisille kerron, että se toimii. Muuten he eivät kävisi enää kylässä. Pumppufirman edustajia uhkailen hillitysti, mutta heitäkin on vaikea saada vierailulle. Sitten joulukuun olen kuitenkin nähnyt kolme eri asentaja- /korjaaja- /huoltomies porukkaa kotonani. Ja joka kerta kaiken piti toimia loistavasti. Sitten ilmestyi vuoto ja toinenkin ja kolmaskin. Joko vesi ei lämmennyt tai patterit pysyivät kylminä. Syy milloin missäkin: alkujaan väärin asennetussa osassa, huonosti kiristetyissä muttereissa, huonosti toimivassa wifi-termostaatissa tai meissä itsessämme, koska emme osanneet lukea käyttöopasta oikein.
Olen todella pettynyt, koska alkujaan rakastin ideaa ympäristö- ja lompakkoystävällisemmästä lämmittämisestä. Ja nyt on liian myöhäistä perua kauppoja. Vanha öljylämmitin myytiin romuraudaksi. Joku kyllä varoitti meitä, tai itse asiassa kaikki puhuivat varauksella moisista härveleistä, eivät tahtoneet uskoa. Oma lapsen uskoni nykyteknologiaan jäätyi tänä aamuna.
En tiedä saammeko laitteen vielä joskus toimimaan, mutta saadakseni jonkinlaisen mielenrauhan pumpun kanssa, ajattelen Ranskan 90 000:tta koditonta, joilla on oikeasti kylmä. Asioiden sovittaminen oikeaan mittakaavaan ei kuulu parhaimpiin taitoihini, mutta tällä kertaa yritän tosissani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti