Fantasiaa, ritareita ja ilkeitä salaseuroja. Jos kevyt ja romanttinen viihdekirjallisuus kelpaa lukulistallesi, niin tässä oiva metro-, loma-, lento- tai pääntyhjennyskirja.
Kirja vie lukijansa aikamatkalle Kataarien maailmaan, Pyreneiden vuoristoon ja Carcassonin keskiaikaiseen linnoituskaupunkiin. Kirjan maisema- ja fiiliskuvaus toimii. Henkilöhahmot ovat tyypillisiä romanttisen eepoksen heppuja ja leidejä.
Tarinaa kuljettaa eteenpäin mysteerien sekasotku, jota setvii nykyajassa elävä opiskelijatyttö Alice (joka sattumalta löytää arkeologisen kaivausalueen laitamalta mystisen luolan) ja 800 vuotta aiemmin elänyt Alaïs, josta tulee suuren salaisuuden suojelija.
Pidin kirjaa enimmäkseen viihdyttävänä, vaikka lukemista haittasikin varsinkin kirjan loppupuolella hyppiminen ajassa vuosikymmeniä eteenpäin tarinan kerronnallisista syistä (se ei ole välttämättä lukijasta kivaa).
Kirja toimii myös jonkinlaisena puolustuspuheenvuorona Kataareiden puolesta. En tunne tarkemmin tarinan historiallista paikkaansa pitävyyttä, mutta luulen kirjan olevan suurin piirtein tarkka Kataareihin liittyneistä vainoista. Labyrintin luettuani mieleni tekee päästä katsomaan Carcassonia. Häpeilemättä myönnän myös pitäneeni tarinan miekka ja viitta -kohtauksista.
Kate Mosse on taas yksi brittikirjailija lisää, joka kirjoittaa hyvin Ranskasta ja ranskalaisista. Kirjailijan intohimo Carcassonin seutuun on päivän selvää. Labyrintti on yli 600 sivuinen.
Pitihän Labyrintti ja saman tekijän Krypta lukea pian niiden ilmestymien jälkeen. Pakkohan se oli kun asun suunnilleen kirjojen tapahtumapaikalla. Kirjojen jälkeen Carcassonnen linnoituksen ja muut tapahtumien kohteet näki ihan uusin silmin. Tämä seutuhan on oikea tarujen kehto, sijoittuuhan Da Vinci–koodikin osittain tänne.
VastaaPoistaRanskassa on ihanaa se, että historiaan törmää ihan joka puolella. Löytyy merkkejä esihistoriasta aina viimeisiin maailmansotiin: siitä sitten pitää enää valita että vieraileeko roomalaisten amfi-teatterissa vai renessanssilinnassa vai maihinnousu-rannoilla. Pyreneillä kävin Ax-les-Thèrmesissä haistelemassa rikkivesiä tammikuussa. Valitettavasti muutaman päivän visiitin aikana en ehtinyt tehdä paljoa sen enempää, mutta mieleni tekee tutustua seutuun tarkemmin.
VastaaPoistaTämä oli mulla metrokirjana, sopi siihen hyvin! :) Samoin pidin saman kirjoittajan Kryptasta. Luin nuo molemmat englanniksi, tyyli oli sopivan viihteellinen, muttei liian heppoinen kuitenkaan (kuten joillain amerikkalaisilla viihdekirjailijoilla).
VastaaPoista